Oon yllytyshullu. Joskus pitää vaan tehdä hulluja juttuja. Olla spontaani. Niinpä kun valokuvaajaystäväni Emmi kysyi facebookissa kuka lähtisi ulkokuvauksiin kameran eteen, tuumasin, että tää vois olla hauskaa. Edellisenä iltana tuli sitten varovainen viesti; "mitä tuumaisit pienestä uimareissusta?" Huh. "Let´s do it!"
Kuvauspäivän aamuna olin kaikkea muuta kuin innoissani, oli nimittäin ensimmäinen kunnon pakkasaamu ja lunta satoi kovan tuulen kera. Yritin olla ajattelematta asiaa sen kummemmin vaikka lenkillä täysissä pukeissakin hampaat kalisi. Tuomiojärven rannassa treffasin Emmin, joka saapuu punainen tukka pipon alta pilkistäen täysin topattuna ja virne naamalla. Pieni mekon tuunaus, ohjeet etukäteen ja eikun tyttö veteen.
En oo mikään avantointoilija ja mun kastautumiset kestää ehkä nanosekunnin. Tällä kertaa vedessä piti olla pikkasen kauemmin, mutta mitäpä sitä ei tekisi taiteilijan vision vuoksi. Ensimmäiset minuutit jalat vedessä oli aika tuskaa mutta siitä se oleminen sitten helpottui ja oli jopa siedettävää (ei varmaan ollut enää tuntoa ihossa). Emmillä oli selkeä visio, mitä halusi kuvalta, mikä tietysti nopeutti ja helpotti huomattavasti. Ihana olla ammattimaisissa käsissä! Vaikka muutaman kerran saatoin kyseenalaistaa kuvauksen ajankohtaa, oli silti ihan superhauskaa ja hei kattokaa mitä jälkeä Emmi teki! Ja tätä hän kutsuu valokuvaamisen harrastamiseksi ;)
Kiitos paljon Emmi jäätävän hienosta kokemuksesta! Otetaan uusiksi mielummin sitten kun jäät on sulaneet :D
Kuvat: Emmi Virtanen
Take a Breath
http://emmivirtanen.wordpress.com/2014/10/15/take-a-breath/
http://www.iidaliimatainen.com/
Kuvauspäivän aamuna olin kaikkea muuta kuin innoissani, oli nimittäin ensimmäinen kunnon pakkasaamu ja lunta satoi kovan tuulen kera. Yritin olla ajattelematta asiaa sen kummemmin vaikka lenkillä täysissä pukeissakin hampaat kalisi. Tuomiojärven rannassa treffasin Emmin, joka saapuu punainen tukka pipon alta pilkistäen täysin topattuna ja virne naamalla. Pieni mekon tuunaus, ohjeet etukäteen ja eikun tyttö veteen.
En oo mikään avantointoilija ja mun kastautumiset kestää ehkä nanosekunnin. Tällä kertaa vedessä piti olla pikkasen kauemmin, mutta mitäpä sitä ei tekisi taiteilijan vision vuoksi. Ensimmäiset minuutit jalat vedessä oli aika tuskaa mutta siitä se oleminen sitten helpottui ja oli jopa siedettävää (ei varmaan ollut enää tuntoa ihossa). Emmillä oli selkeä visio, mitä halusi kuvalta, mikä tietysti nopeutti ja helpotti huomattavasti. Ihana olla ammattimaisissa käsissä! Vaikka muutaman kerran saatoin kyseenalaistaa kuvauksen ajankohtaa, oli silti ihan superhauskaa ja hei kattokaa mitä jälkeä Emmi teki! Ja tätä hän kutsuu valokuvaamisen harrastamiseksi ;)
Kiitos paljon Emmi jäätävän hienosta kokemuksesta! Otetaan uusiksi mielummin sitten kun jäät on sulaneet :D
Kuvat: Emmi Virtanen
Take a Breath
http://emmivirtanen.wordpress.com/2014/10/15/take-a-breath/
http://www.iidaliimatainen.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti