keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Merry Finnmas!

Meidän Joulu oli erilainen ja ihana. Muutamaa päivää ennen aattoa käytiin nappaamassa ystävä pariskunta Sydneyn lentokentältä meille joulun viettoon. Viimeksi 2013 kun lähdin samaista ystävääni vastaan, olin n.10 minuuttia myöhässä ja sen harmin välttääkseni oltiin Miken kanssa istumassa kentällä jo ennen kuin kone laskeutui :D Ystäväni spottasi meidät helposti ihmismassan keskeltä koala-pallon ansiosta eikä tällä kertaa mukana ollut salamatkustajia. 

Milla liittyi myös joukkoomme jouluksi ja koska talomme oli puolillaan suomalaisia joulunpyhinä, päätimme järjestää aattona suomalaisen joulun (aussithan siis juhlivat 25.12). Suunnitelmat olivat kunnianhimoiset; tekisin überhienon piparitalon, koristelisin jokaiselle vieraalle piparin, tekisimme glögiä, riisipuuroa, karjalanpiirakoita, joulutorttuja... Sanotaan, että n.50% näistä toteutui, mutta monen mutkan kautta. 




Jouluaatto käynnistyi aamulla +30 asteen helteessä. Olimme kuitenkin vakaasti päättäneet tehdä JouluHIITin aamulla sillä eihän pikku helle suomalaista sisua voita! Takaisin raahautui kolme nestehukkaista rusinaa, yksi ärtynyt kainalojänne ja naamasta paistoi joulun teemaväri ainakin puoli päivää. Riisipuuroa ei tehnyt kenenkään mieli, joten päädyimmekin uima-altaalle virittelemään ruokahalua. Puurot värkättiin Suomesta saakka tuodusta puurosta (vasta tämän jälkeen kuulin, että risottoriisi ajaa saman asian) ja asiaan kuuluva manteli piilotettiin ja löydettiin anopin toimesta. Ystäväni vääntämät tortut oli mielettömän kauniita, vaikka voitaikinasta tekeminen olikin haastavaa. Luumuhillokin saatiin tuontitavarana, itsehän kokeilin jysäyttää täkäläistä hilloa torttuun ja sain kokea sen räjähtämisen uunissa... Suomalainen Nissenpolkka ym. lasten joululaulut kuullostivat ausseista huvittavilta ja joulutortut saivat enemmän kannatusta kuin puuro. 

Piparit oli tehty hyvissä ajoin mutta koristelut jäivät täysin. Piparitalo sen sijaan lyhistyi ensimmäisen yönä sen kasaamisesta, ilmeisesti kosteusvaurioiden takia. Hieno idea pölkkykakusta vaihtui ainesosien puutteesta (ja ehkä myös tekijöiden ÄO:n puutteesta ;)) jouluiseen kerrosjälkiruokaan, joka mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen päätyi kuin päätyikin joulupöytään. 

Nopeat Skypet kotiväen kanssa, laittautuminen ja sukulaiset saapuivat. Syömistä, juomista, lisää syömistä, vauvan lahjat, syömistä, aikuisten lahjat, syömistä. Pöytä notkui tuoreista katkaravuista, perunasalaatista, kalkkunasta ja erilaisista dipeistä. Kaiken mässäilyn jälkeen vähän muutettiin kaavaa ja muunnettiin terassi ulkoilmateatteriksi ja pimeän tullessa katsoimme koko porukalla glögimukien äärellä Joulutarina-elokuvan. Sää muuttui kylmäksi ja tuuliseksi, mikä sopi kuvioon hyvin ja vilttien alta oli hyvä niiskuttaa Suomi-ikävässä upeita maisemia ihastellessa. 





Aussien pääpäivänä 25.12 heitimme ystävät lentokentälle puksuttavaan junaan, sillä heidän oli aika lähteä kiertämään Queenslandin rantoja. Otin univelkoja kiinni muutaman tunnin edestä (hostaaminen on rankkaa) ja jouluhulinoita jatkettiin sukuloimalla joululounaan merkeissä. Tosin tämä(kin) lounas kesti n. 6 tuntia, jonka jälkeen lähdettiin vielä tädin luokse pelaamaan lautapelejä. 

Boxing Day oli meille jo täysin normaali päivä; pyykkäämistä, salilla käymistä ja sitä rataa. Joulufiilistä oli vaikea löytää vaikka superhauskaa olikin. Tuumimme Suomi-porukalla, että ympäristö vaikuttaa asiaan valtavasti; luminen maa ja pimeys yhdistettynä melankolisiin joululauluihin tuo jouluun tietynlaista hartautta ja pysähtymistä, mitä ei täällä kosteassa ja kuumassa saa aikaan tekemälläkään. Aussit eivät voi ymmärtää, mitä suomalainen joulu on, jos eivät koskaan ole sitä kokeneet. Toisaalta, joulun tärkeimpiä asioita on yhdessä olo, ja me toteutimme sen tänä jouluna ilolla. 

Ihanaa joulun aikaa kaikille ja Merry Finnmas!

-S

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti